Visuaalisen journalismin palkinto

Pyörivä timantti

10 000 euroa
vuoden 2018 parhaasta
visuaalisesta journalismista

Visuaalinen journalismi on tiedonvälitystä visuaalisin keinoin. Etsimme töitä jotka valavat uskoa journalismin tulevaisuuteen. Kilpailuun voivat osallistua Suomessa vuonna 2018 julkaistut työt.

Palkinnon jakaa Visuaalisen Journalismin Kilta ry ja rahoittaa Helsingin Sanomain Säätiö.

Kilpailun säännöt ja tuomaristo

On aika nostaa jalustalle suomalainen visuaalinen journalismi ja sen tekijät.

Visuaalisen journalismin palkinto jaetaan vuonna 2019 kolmatta kertaa. Kilpailun tarkoitus on kiinnittää huomiota alan parhaisiin innovaatioihin ja tekijöihin Suomessa.

Visuaalinen journalismi on monenlaista. Palkinnon voi saada mediatuote, kuvareportaasi, ulkoasu-uudistus, datavisualisointi tai vaikkapa mediataideteos. Palkintolautakunnan tehtävänä on tarvittaessa arvioida, kuuluuko ehdotettu työ visuaalisen journalismin piiriin.

Kilpailuun voivat osallistua Suomessa vuonna 2018 julkaistut työt. Ehdotukset palkinnon saajaksi tulee lähettää viimeistään 21.1.2019. Kuka tahansa voi ehdottaa teoksia palkinnon saajaksi.

Visuaalisen Journalismin Kilta ry:n koolle kutsuma riippumaton palkintolautakunta valitsee ehdotuksista 1–3 palkittavaa työtä. Palkinnon rahallinen arvo on 10 000 euroa. Se voidaan tuomariston päätöksellä jakaa useamman ehdokkaan kesken. Palkinnon jakaa Visuaalisen Journalismin Kilta ry ja rahoittaa Helsingin Sanomain Säätiö.

Palkintolautakuntaan kuuluvat:

Tuomas Jääskeläinen, designjohtaja, A-lehdet
Juuso Koponen, informaatiomuotoilija, Koponen+Hildén
Elina Paasonen, journalistiikan vierailuprofessori, Tampereen yliopisto
Caroline Suinner, art director, Ruskeat tytöt
Maija Tammi, taiteilija, valokuvaaja
Jussi Tuulensuu, päätoimittaja, Aamulehti
Alo Valtere, luova johtaja, Wolt
Jesper Vuori, strategi, Miltton

Finalistit

Määräaikaan mennessä saapui 60 ehdotusta. Palkintolautakunta valitsi niistä seitsemän työtä shortlistalle.

Irti ratista, Helsingin Sanomat 26.12.2018

Irti ratista

Helsingin Sanomat 26.12.2018. Työryhmä: Ossi Mansikka, Uolevi Holmberg, Timo Myllymäki ja Kimmo Koskinen

Useanlaisia uusia visuaalisen kerronnan keinoja innovatiivisesti yhdistelevä HS:n erikoisartikkeli siitä, mitä miten autoliikenne tulevaisuudessa mullistuu.

"Olkaa pojat varovaisia, venäläiset tulevat", Helsingin Sanomat 18.8.2018

"Olkaa pojat varovaisia, venäläiset tulevat"

Helsingin Sanomat 18.8.2018. Työryhmä: Linda Laine, Elisa Bestetti, Linda Manner, Jenni Virtanen ja Joonas Laitinen

"Olkaa pojat varovaisia, venäläiset tulevat" tuo julki ennennäkemätöntä kaitafilmimateriaalia Prahasta 50 vuoden takaa. Tekstit ja karttagrafiikat on yhdistetty saumattomasti vanhaan filmimateriaaliin. Mobiilisisältöjen käyttö on usein helpointa silloin, kun lukijan ei tarvitse tehdä muuta kuin skrollata artikkelia eteenpäin. Helppouden yhdistäminen huoliteltuun designiin ja toimiviin interaktioihin vaatii monenlaista osaamista.

Pasila kasvaa korkeuksiin, Helsingin Sanomat 17.11.2018

Pasila kasvaa korkeuksiin

Helsingin Sanomat 17.11.2018. Työryhmä: Uolevi Holmberg, Lari Malmberg, Elisa Bestetti, Juhani Saarinen ja Jussi Pullinen

Helsingin horisontti muuttuu merkittävästi lähivuosina, kun Kalasatamaan ja erityisesti Pasilaan alkaa nousta pilvenpiirtäjiä. Kaupunkikuvan muutosta on vaikea hahmottaa pelkistä havainnekuvista, joten HS:n toimitus halusi esitellä pilvenpiirtäjiä virtuaaliympäristössä. Pasila kasvaa korkeuksiin -artikkelia varten HS käytti ensimmäistä kertaa pelien rakentamiseen kehitettyä Unreal Engineä. Videograafikko yhdisti erilaisten 3D-ohjelmistojen avulla Helsingin kaupungin avoimen datan 3D-mallin rakennuttajien suunnitelmiin uusista rakennuksista. Unreal Enginen avulla lukija pystyttiin viemään lennolle yli seuraavan vuosikymmenen Helsingin.

Puolet meistä, Sara Hornig ja Karoliina Paananen

Puolet meistä

Teos on ollut esillä heinäkuussa 2018 Kokkolassa Creat Spacen näyttelyssä ja elokuussa 2018 Suomen Valokuvataiteen museolla osana fin.land-ryhmänäyttelyä. Työryhmä: Sara Hornig ja Karoliina Paananen

Joka viides suomalainen sairastuu masennukseen elämänsä aikana. Masennus vaikuttaa sairastuneen lisäksi myös hänen lähipiiriinsä. Noin joka toisella suomalaisella on jossakin elämänvaiheessa läheisenä masentunut ihminen. ”Puolet meistä” koostuu valokuvista ja masentuneiden läheisten haastatteluista poimituista sitaateista. Valokuvissa on terapeutin vastaanotolta anonyymisti kerättyjä paperiliinoja, nenäliinoja, joita vastaanotolla käyneet ovat käyttäneet. Sitaateissa läheisten kokemukset saavat äänen.

Suomen Kuvalehden infografiikat, Hannu Kyyriäinen

Suomen Kuvalehden infografiikat

Hannu Kyyriäinen

Grafiikat kertovat ja näyttävät jotain minkä selittäminen sanoilla olisi vaikeaa tai valokuvilla hankalaa. Grafiikan täytyy toimia itsellään. Selittää ja perustella olemassa olonsa. Houkutella lukemaan ja samalla auttaa ymmärtämään. Grafiikan tekeminen on visuaalista journalismia. Se vaati yhteistyötä eri tekijöiden välillä, ymmärrystä toisen ammattitaitoa kohtaan. Parhaimmillaan enemmän kuin osiensa summa.

The Netherlands v Agressive Tax Planning, Optimum 1/2018

The Netherlands v Agressive Tax Planning

Optimum 1/2018. Final project for Information Design Studio, Visual Communication Design at Aalto University. Stephan Garneau

Optimum in an information design publication that focuses on contemporary economic issues and solutions. The first issue focuses on the trend of aggressive tax planning, which is an ongoing issue in the Netherlands. In response to multinational enterprises (primarily American companies) exploiting tax loopholes, the European Commission created a set of directives in 2015 for its member countries to reduce the likelihood of tax avoidance practices conducted within their borders. The result was a reduction in the practice by the multinational companies within the Netherlands and an overall increase in tax payments for those companies in their host countries.

Valioluokka, Tulva 2–3/2018

Valioluokka

Tulva 2–3/2018. Työryhmä: Viivi Prokofjev, Tero Kartastenpää, Dora Dalila, Maria Moulud, Jaakko Suomalainen

Feministisen aikakauslehden Tulvan kesän 2018 erikoisnumerossa käsiteltiin kysymyksiä kauneudesta visuaalisin keinoin. Kansijuttuun "Valioluokka" kuvattiin palkintoja saaneita rotukoiria: bullterrieri, villakoira, bolognese, venäjäntoy, bichon frisé ja tanskandoggi. Tekstit ovat suoria lainauksia Kennelliiton virallisista, täydellisten koirien rotumääritelmistä.

Bileet

Koska visuaalisen journalismin ytimessä on tylsyyden poistaminen maailmasta, Visuaalisen journalismin palkinto jaetaan syksyn parhaissa bileissä.

Hae lippusi täältä!

Visuaalinen journalismi on

  1. Tiedonvälitystä. Visuaalinen journalismi on tiedonvälitystä visuaalisin keinoin. Se ei koristele vaan kertoo tosia asioita maailmasta.
  2. Tarinankerrontaa. Visuaalinen journalismi hyödyntää monenlaisia kerronnan tapoja.
  3. Tiimityötä. Visuaalinen journalismi syntyy vain harvoin yksilösuorituksena: kuvaaja tarvitsee toimittajaa, ohjaaja tarvitsee leikkaajaa, graafikko tarvitsee koodaajaa.
  4. Totta. Visuaalinen journalismi on journalismia.

Keitä me olemme

Palkinnon jakaa Visuaalisen Journalismin Kilta ry ja rahoittaa Helsingin Sanomain Säätiö.

Visuaalisen Journalismin Kilta ry on kustantajista ja muista media-alan toimijoista riippumaton yhdistys, jonka tarkoitus on kehittää, tukea ja tuoda esille suomalaista visuaalista journalismia.

Vuonna 2018 yhdistyksen puheenjohtaja on Sami Valtere.

Lisätietoja kilpailusta antavat:

Sami Valtere
050 307 0000
sami.valtere (a) wolt.com

Tuomas Jääskeläinen
050 414 4340
tuomas.jaaskelainen (a) a-lehdet.fi